Yliopistolakiuudistuksen arviointi loppusuoralla

Yliopistolain vaikutuksia on arvioitu konsulttityönä. Helmikuun alussa yliopistojen johtamista ja henkilöstöpolitiikkaa puitiin foorumeissa.

Hyväksyessään yliopistolain eduskunta edellytti, että opetusministeriö teettää sen vaikutuksista arvioinnin kevään 2012 loppuun mennessä. Nyt tämä arviointi on loppusuoralla ja konsulttityönä valmisteltu loppuraportti valmistuu maaliskuussa ja se aiotaan antaa eduskunnan sivistysvaliokunnalle huhtikuussa.

Ministeriö antoi arvioinnin toteutuksen Gaia Consulting Oy:lle, joka voitti kilpailutuksessa mm. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) ja Helsingin yliopiston Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen verkoston (HEINE) tutkijoiden tarjoukset. Gaian mukana arviointia on ollut tekemässä myös Innovus Oy.

— Alusta saakka oli selvää, että ministeriö ei ole se, joka arvioi. Gaia Consulting voitti tarjouskilpailun ylivoimaisesti, kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston johtaja Anita Lehikoinen helmikuisten foorumeitten avauspuheenvuorossaan.

Konsultit ovat ottaneet lakiuudistuksen vaikutuksista selkoa monella eri tavalla. Tietoja on etsitty asiakirja-aineistojen lisäksi kyselyjen avulla. Joulukuun aikana yliopistojen koko henkilöstö, yhteensä noin 33 000 henkilöä, sai vastattavakseen kyselylomakkeet. Kyselyt lähetettiin myös hallintoelinten jäsenille. Kaikki rehtorit on haastateltu erikseen, keskeisten sidosryhmien edustajille on pidetty kuulemistilaisuuksia ja helmikuun alussa järjestettiin kaksi foorumia.

Demokratia on vähentynyt

Strateginen johtaminen oli ensimmäisen foorumin aiheena 7. helmikuuta. Paikalle oli kutsuttu lähinnä rehtoreita ja yliopistojen hallitusten puheenjohtajia. Foorumin alussa oli arviointihankkeen lyhyt esittely. Konsultteja on yllättänyt se, että tietojen saaminen yliopistoilta on ollut kovin nihkeää.

— Tietojen saamisen vaikeus on yllättänyt. Siksi yliopistoja koskevat tiedot eivät tule olemaan raportissa keskenään vertailukelpoisia, totesi Gaian liiketoimintajohtaja Tuomas Raivio johtamisfoorumin alussa.

Asiantuntija Marja-Liisa Niinikoski Innovus Oy:sta esitteli tehtyjen kyselyjen alustavia tuloksia. Yliopistojen koko henkilöstölle lähetettyyn kyselyyn tuli kaikkiaan 4 845 vastausta eli vastausprosentti oli 14,6. Silmiin pistävää oli se, että hyvin moniin johtamista koskeviin kysymyksiin henkilöstö oli vastannut ”en osaa sanoa”.

Kysymyksestä ”yliopistojen eri tason yksiköt voivat vaikuttaa yliopiston strategian sisältöön” yli puolet henkilöstöstä oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Sama tulos tuli myös hallintoelinten edustajien vastauksista.

— Vastausten mukaan henkilöstö on etääntynyt strategisesta toimijuudesta ja demokratia yliopistoissa on vähentynyt, Niinikoski analysoi.

Lomakekyselyssä tiedusteltiin vastaajien kantoja myös rehtorin aseman muutokseen. Hallintoelinten jäsenet katsovat, että rehtorin asema on vahvistunut. Suurin osa henkilöstöstä vastasi ”en osaa sanoa”.

Kyselyn mukaan 15 yliopistosta yhteensä 11:ssa on tehty muutoksia sisäisessä organisoitumisessa. Laitosyksikköjen määrää on vähennetty. Vain Oulun yliopistossa laitosten määrää on lisätty.

Kyselyssä tiedusteltiin mielipiteitä myös strategisiin valintoihin ja voimavarakohdennuksiin. 13 yliopistosta yhdeksän on oman arvionsa mukaan tehnyt lakiuudistukseen perustuvia voimavarakohdennuksia. Väkeä on lisätty taloushallinnossa ja varainhankinnassa sekä markkinointiviestinnässä. Sidosryhmäyhteistyö on lisääntynyt ja ammattimaistunut.

Työrauhaa lähivuosiksi

Foorumin lopuksi strategista johtamista pohdittiin paneelissa, jossa olivat mukana johtaja Riitta Heikinheimo Tekesistä, Tampereen yliopiston rehtori ja UNIFIn puheenjohtaja Kaija Holli, ohjelmayksikön johtaja Arja Kallio Suomen Akatemiasta, johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta, Aalto-yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja Marja Makarow ja Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen.

— Kokemukset yliopistouudistuksesta ovat myönteisiä. Yliopistojen strategiseen ajatteluun on tullut uudenlainen ote, totesi Riitta Heikinheimo.

— On liian aikaista syventyä siihen, miten yliopistolaki on onnistunut, arvioi Timo Kekkonen.

— Helsingin yliopiston hallitus toimii kuten yrityksen hallitus. Yliopistolaki on selkeä eikä siihen pidä mennä koskemaan vähään aikaan. Yliopistoväki on ansainnut työrauhan, painotti Antti Tanskanen.

Erillinen kommenttipuheenvuoro oli pyydetty Nokian johtaja Erkki Ormalalta. Hän katsoi, että uusi yliopistolaki on viime vuosien tärkein innovaatiopoliittinen väline. Hän toivoi kuitenkin yliopistojen toimintaan lisää läpinäkyvyyttä: nyt ei esimerkiksi nähdä sitä, miten yliopistojen rahat on jaettu. Ormala haluaisi uudistaa myös yliopistojen palkkausjärjestelmän. Tanskasen tavoin Ormala toivoi yliopistolaisille työrauhaa.

Keskusteluun johtamisfoorumissa ei juurikaan jäänyt aikaa. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson arvosteli sitä, että keskijohdon asema oli päässyt unohtumaan kokonaan. Hän piti sen merkitystä isompana yliopistouudistuksen mukanaan tuomana muutoksena kuin rehtorien aseman vahvistumista.

(Katso myös Professoriliiton puheenjohtajan Maarit Valon kirjoitus.)

Henkilöstöpolitiikalle tyrmäys

Toisessa foorumissa 9.2. käsiteltiin henkilöstöpolitiikkaa ja yleisö koostui lähinnä yliopistojen pääluottamusmiehistä sekä henkilöstöjärjestöjen edustajista. Ohjelman alussa Anita Lehikoinen valaisi yliopistolakiuudistuksen henkilöstöpoliittisia tavoitteita: henkilöstöasiat haluttiin antaa enemmän yliopistojen omiin käsiin ja yliopistojen kilpailukykyä työnantajina parantaa.

Samoin kuin kahta päivää aiemmassa foorumissa myös nyt konsultit kritisoivat yliopistoja kitsaudesta tietojen antamisessa.

— Tietoja on luovutettu vastahakoisesti. Talousja henkilöstötietojen vertailukelpoisuus on sen takia heikko, Gaian asiantuntija Johan Lunabba toisti henkilöstöfoorumissa.

Asiantuntija Marja-Liisa Niinikoski kertoi alustavista tuloksista. Nyt henkilöstö ei ollut vastannut niin usein ”ei osaa sanoa” kuin johtamista koskevassa osuudessa. Lisäksi henkilöstön ja toimielinten edustajien vastauksissa oli isompia eroja. Työnantajan vastausten mukaan muutos on mm. rohkaissut yliopistoja käyttämään työnantajavaltaa. Työntekijöiden mukaan ”käräjillä tavataan” -meininki on lisääntynyt.

Työnantaja katsoo, että palvelussuhteen muutos virkasuhteesta työsuhteeksi on tuonut sitä joustavuutta, jota reformilla haettiinkin. 14 yliopistosta yhdeksän ilmoittaa rekrytointiprosessin nopeutuneen. Myös työsuhteen päättäminen on nopeampaa. Sen sijaan palvelussuhteen muutoksella ei nähty olevan vaikutusta akateemiseen vapauteen.

Palkkapolitiikassa mahdollisuus yksilöllisempään palkitsemiseen on kasvanut, mutta vain harvat yliopistot ovat kehitelleet omia palkitsemissysteemejään. Henkilöstön vastausten mukaan yli puolet oli täysin eri mieltä siitä, että palkat ovat kehittyneet kilpailukykyisemmiksi.

Myös määräaikaisuuksista kysyttiin. Niinikosken mielestä niissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Työntekijät katsovat vastauksissaan, että työnantajan konkreettinen halu tarttua pätkätöiden määrään on vähäinen. Henkilöstöstä yli puolet oli täysin tai jokseenkin eri mieltä siitä, että määräaikaisia palvelussuhteita käytetään vain perustellusta syystä. Hallintoelinten vastaajat olivat positiivisempia.

Yliopistolakiuudistus on vauhdittanut urajärjestelmien käyttöönottoa. 13 yliopistosta 11:een on omittu tenure track -mallinen järjestelmä ja kahdessa on menossa sen valmistelu.

Kyselyssä oli mukana myös yhteistoimintaneuvotteluja koskevia kohtia. 14 yliopistosta kahdeksassa on käyty yt-neuvottelut. Niinikosken mukaan lakimuutos on vauhdittanut tätä kehitystä. Väitteestä ”olen tyytyväinen yliopistomme henkilöstöpolitiikkaan” oli täysin tai jokseenkin erimieltä peräti melkein 75 prosenttia vastaajista.

Esimiestyöskentelyä haluttiin myös selvittää. Väitteestä ”esimiestyö on yliopistossamme parantunut” oli henkilöstöstä 70 prosenttia täysin tai jokseenkin eri mieltä. Noin 60 prosenttia taas oli jokseenkin eri mieltä siitä, että ”yliopiston maine kilpailukykyisenä työnantajana on vahvistunut”. ”Johtaminen on ammattimaistunut” -väitteestä oli yli puolet täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Työnantajalinja on koventunut

Henkilöstöfoorumin päätti paneelikeskustelu, mutta toisin kuin tiistaina nyt yleisökin otti roolinsa. Paneelissa olivat mukana YHL:n varapuheenjohtaja Elisa Hyytiäinen, Vaasan yliopiston henkilöstöjohtaja Auli Kinnunen, JUKOn neuvottelupäällikkö Vesa Laine, professori Tapani Pakkanen Itä-Suomen yliopistosta, hallintojohtaja Hannu Pietilä Oulun yliopistosta ja toimitusjohtaja Nina Pärssinen Sivistystyönantajista.

— Työnantajalinja on selvästi koventunut ja avoimuus vähentynyt. Kollegiaalinen päätöksenteko on katoamassa, arvioi Vesa Laine.

Hän myös arvosteli kyselyn muotoiluja yt-menettelystä: sitä ei pidä mainostaa irtisanomismenettelynä.

Itä-Suomen yliopiston hallituksen jäsen, professori Tapani Pakkanen katsoi, että hallituksissa yliopistoväen edustus on ohut eikä niiden kokoonpanossa voida puhua eri alojen edustavuudesta.

— Monet asiat saadaan nyt hallituksissa nopeammin liikkeelle, mutta siinä, saadaanko joukot mukaan, on selviä ongelmia, Pakkanen totesi.

— Jos toivetilana on ammattimainen johtajuus, se vaatii tavattoman paljon johtajilta. Yliopistoissa ei ole sellaista kulttuuria, jossa johtajia koulittaisiin. Johtajuuskriisi voi olla jossain vaiheessa edessä, hän lisäsi.

Yleisö puuttui aktiivisesti keskusteluun. Turun yliopiston pääluottamusmies Eero Kuparinen ihmetteli, kuinka esitellyissä tuloksissa voidaan vertailla 4800:aa henkilöstövastausta ja noin 150:tä hallintoelinten vastausta keskenään. Lisäksi toimielinten vastauksissa on mukana myös kollegion jäsenet, joista suurin osa on henkilöstöä.

Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Eeva Rantala kertoi selvittäneensä yliopistojen henkilöstötilinpäätöksistä, että määräaikaisten määrä on vain kasvanut. Toisin piti yliopistouudistuksen myötä käydä.

— Yliopisto ei edes maksanut pääluottamusmiesten matkakustannuksia tähän foorumiin, sellaisena näyttäytyy yliopistojen henkilöstöpolitiikka, totesi lopuksi Itä-Suomen yliopiston pääluottamusmies Antero Puhakka.

Ilmeisesti Jyväskylän yliopisto oli ainoa joka maksoi kyseiset kustannukset.

teksti Kirsti Sintonen

Kommentti: Foorumeita kerrakseen

Helmikuinen kipakka pakkasviikko 6 täyttyi foorumeista: maanantaina Julkaisufoorumi-seminaari, tiistaina yliopistouudistuksen vaikutusten arviointifoorumi, aiheena yliopistojen strateginen johtaminen ja torstaina samaisen arvioinnin henkilöstöpolitiikkaa käsittelevä foorumi.

Foorumit olivat kuin eri muotista. Julkaisufoorumi- hanketta käsiteltiin avoimesti eri näkökulmista. Tasoluokitukseen oli pyydetty erilaisten katsantokantojen edustajien puheenvuorot. Keskustelulle annettiin aikaa — tosin enemmänkin sitä olisi voinut olla, mikäli Arppeanumin vanhan luentosalin vanhoilla penkeillä olisi jaksanut istua.

Yliopistouudistuksen vaikutusten arvioinnin johtamista käsittelevässä foorumissa ei jäänyt aikaa keskustelulle kuin vajaa 10 minuuttia ihan ohjelman lopussa. Panelisteille oli lähetetty etukäteen kysymykset, joihin he kertoivat vastauksensa. Aitoa keskustelua ei syntynyt.

Henkilöstöfoorumissa aktiivinen yleisö otti roolinsa eivätkä panelistit ehtineet vastata kuin pariin etukäteen lähetettyyn kysymykseen.

Mutta miksi yliopistouudistuksen vaikutusten arviointi oli päätetty jakaa kahdelle eri päivälle? Miksei asioista olisi voinut keskustella samalla foorumilla? Johtamisfoorumissa oli paikalla ylipistojen rehtoreita ja hallitusten puheenjohtajia. Henkilöstöpolitiikkaa käsittelevässä foorumissa oli koolla yliopistojen pääluottamusmiehiä ja järjestöjen edustajia. Eikö johtaminen kosketa myös henkilöstöä? Eikö henkilöstöasioiden soisi kiinnostavan myös ylintä johtoa? Toivottavasti tällainen eriytymien ei kuvasta laajemmin nykyyliopistojen tilaa.

Kirsti Sintonen

• Artikkeli löytyy painetun lehden sivulta 22